Johanna, Samuel ja Nico

Johanna, Samuel ja Nico
Johanna, Samuel ja Nico

Ratatie blogissa taltioidaan elämän pieniä ohikiitäviä hetkiä, asustellaan maalla noin tunnin matkan päässä Helsingistä vanhassa pankkitalossa, jossa puuhaa ja remonttia riittää! Välillä ihastellaan sisustusasioita, välillä valokuvausta ja milloin mitäkin. Tervetuloa mukaan!

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Abandoned

Siinä on vaan jotain kiehtovaa. Että jossain hylätyssä paikassa on joskus ollut elämää. Elämä on sieltä poistunut, mutta seinillä olisi monta tarinaa kerrottavana, jos osaisivat puhua.

Ja sit kun noihin hylättyihin paikkoihin paistaa hetken aurinko. Miten ihana yhdistelmä.

Jotenkin tosi paljon kiehtoo herättää henkiin jotain hylättyä.

Pyörittelen mielessä tunnelmia silloin, kun kaikki oli vielä ennallaan, juuri ennen hylätyksi tulemista ja hylätyn herättämistä uudelleen eloon. En osaa päättää tunnelmaa, miksei se voisi olla yhdistelmäkin.

Jotain myös samaan aikaan karua ja toisaalta kaunista. Ehkä vähän aavemaista, mutta juuri eloon herännyttä. Sopivasti prinsessa ruususen unta ja Liisa ihmemaassa tunnelmaa. Entistä aikaa nykyajassa. Ehdottomasti historian havinaa, unohtamatta tätä hetkeä.

Ja sit vielä vähän utopiaa, silinterihattuja lamppuina, ilmapalloja katossa, peilejä, henkiin herätettyjä huonekaluja, katettuja teekutsuja, lintuja ja höyheniä, miksei vähän kakkua ja kahvia? Ja ne lampaat. Olisko sitä siinä?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti